YTKbarometri kertoo työttömyystilanteesta Suomen suurimmassa työttömyyskassassa. Tunnusluku on työttömyysaste, joka kertoo, mikä on tällä hetkellä YTK:n jäsenistön työttömyystilanne. YTK:lla on jäseniä yli puoli miljoonaa ja koska YTK on avoin työttömyyskassa, edustavat jäsenet kattavasti kaikkia aloja. Tältä pohjalta YTK:n luvut antavat tarkan ja selkeän kuvan koko Suomen työttömyystilanteesta.

YTK:n tilastoissa työtön on henkilö, jolle on tarkastelujaksolla maksettu työttömyysetuutta. Tämä pitää sisällään kokonaan työttömät, osa-aikatyötä tekevät, sivutoimiset yrittäjät, alkavat yrittäjät sekä’ lyhytkestoiset yrittäjät, kokonaan lomautetut, osa-aikaisesti lomautetut, TE-toimiston työllisyyspalveluissa olevat sekä opiskelijat, jotka eri tavoin hyödyntävät mahdollisuuksia opiskella työttömyysturvalla. Työttömistä puuttuvat YTK:n ne työttömät jäsenet, joille on annettu kielteinen päätös tai jotka eivät ole hakeneet ansiopäivärahaa. Osa-aikaisesti työllistyneille maksetaan soviteltua päivärahaa ja nämä muunnetaan suhteessa vastaamaan kokonaan työttömiä.

Työttömyysaste on tarkastelujaksolla etuusmaksuja saaneiden prosenttiosuus YTK:n jäsenistöstä.

Laskemme työttömyysasteen kaavalla [Kalenterikuukauden aikana maksetut täydet päivät / (Tarkasteluhetken jäsenmäärä x 21,5)]

Jäsenmäärä koostuu kaikista 17-68 -vuotiaista palkansaajista ja työttömistä, joiden jäsenyys YTK:ssa on ollut voimassa tarkastelun hetkellä. YTK:n jäsenmäärää voit seurata YTK Työttömyyskassan sivuilta.

Eroja työttömyystilastoissa?

Voit huomata eroja meidän eli Yleinen työttömyyskassa YTK:n sekä Työ- ja elinkeinoministeriön ja Tilastokeskuksen tilastolukujen välillä. Erot ovat luonnollista seurausta siitä, että kaikkilla on käytössä hieman erilaista dataa ja sitä myöden eroja myös esimerkiksi keskeisissä tilastokäsitteissä.

Erot luvuissa johtuvat siis siitä, että työttömyyttä ei voi suoraan mitata. Jotta ilmiöön päästään käsiksi, on datan ja käyttötarkoituksen perusteella määriteltävä tilastoyksikkö ja perusjoukko. Nämä ovat YTK:n, TEM:in ja Tilastokeskuksen tilastoissa eri tavoin asetettu. Käytännössä kaikki siis mittaavat hieman eri asioita, vaikka kaikkien tulokset käsittelevät työttömyyttä tai työttömyysastetta. Selitys työttömyyslukujen erolle on siis se, että tilastoissa on erilaiset määrittelyt.

YTK:n tilastoissa ”työtön” on henkilö, jolle on tarkastelujaksolla maksettu ansiopäivärahaa. Tämä pitää sisällään kokonaan työttömät, osa-aikatyötä tekevät, etuuteen oikeutetu yrittäjät, kokonaan lomautetut, osa-aikaisesti lomautetut, TE-toimiston työllisyyspalveluissa olevat sekä opiskelijat, jotka eri tavoin hyödyntävät mahdollisuuksia opiskella työttömyysturvalla. YTK:n luvuista puuttuvat ne työttömät jäsenet, joille on annettu kielteinen päätös tai jotka eivät ole hakeneet ansiopäivärahaa. Osa-aikaisesti työllistyneille maksetaan soviteltua päivärahaa ja nämä huomioidaan YTK:n tilastossa muuntamalla ne suhteessa vastaamaan kokonaan työttömiä.

Sen sijaan TEM:in tilastoissa ”työtön” on työnhakijaksi rekisteröitynyt henkilö, joka ei ole työsuhteessa eikä työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään. Myös työsuhteessa oleva, joka on kokoaikaisesti lomautettu tai jonka säännöllinen viikoittainen työskentelyaika on alle neljä tuntia, on työtön.

Tilastokeskuksella työtön on henkilö, joka on tutkimusviikolla ollut työtä vailla, on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Tilastokeskuksessa määritellään työttömäksi myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Työttömäksi luetaan myös työpaikastaan toistaiseksi lomautetut, jotka täyttävät edellä mainitut kriteerit.

Erot työttömän määrittelyssä johtavat esimerkiksi siihen, että YTK:n tilastoissa työttömän määritelmään mahtuu useampi henkilö kuin TEM:in tilastoissa, jolloin työttömyys YTK:n luvuissa on korkeampi. Iso ero tulee siitä, että TEM:in tilastossa yli neljä tuntia viikossa työskentelevä osa-aikatyöntekijä ei ole työtön, kun YTK:lla tälllainenkin henkilö lukeutuu työttömiin vaikkakin suhteessa kokonaan työttömään. Toinen iso ero ovat osa-aikaisesti lomautetut. YTK:lla nämä tulevat mukaan työttömien lukumäärään. YTK:n lukua suhteessa TEM:in lukuun kasvattaa myös se, että TEM:in tilastoissa ei lasketa työttömiksi niitä, jotka ovat työllistymistä edistävissä palveluissa tai jotka opiskelevat työttömyysetuudella.

”Työttömyys” tai ”työttömyysaste” on työttömien suhde perusjoukkoon. YTK:lla perusjoukko on kassan jäsenet eli 17-68 -vuotiaat palkansaajat. TEM:in tilastoa koskevassa menetelmäselosteessa ei ole mainintaa perusjoukosta, mutta TEM:in tilasto kuvaa työ- ja elinkeinohallinnon asiakkaita. Tähän joukkoon kuuluvat myös yrittäjät ja soveltuvin osin kaikki 15-74-vuotiaat työlliset ja työttömät. Tämä kasvattaa YTK:n ja TEM:in lukujen välistä eroa, koska YTK:n perusjoukko on kapeammin rajattu ja siten se on lähtökohtaisesti pienempi suhteessa työttömien lukumäärään.

Kolmas eroja selittävä tekijä voi olla maantieteellinen rajaus. YTK:lla esimerkiksi jokin tietty kaupunki on Postin postinumerolistauksen mukainen kokouma. Jos TEM:illä vastaavan alueen rajaus on erilainen, muuttaa se perusjoukkoa, mikä osaltaan voi myös selittää eroa luvuissa.

Kansainvälisesti vertailukelpoisen tiedon työttömyydestä Suomessa tuottaa Tilastokeskus. Tilastokeskuksen määritelmä työttömästä on näistä kolmesta tiukin, joten Tilastokeskuksen työttömyysluvut ovat tyypillisesti pienempiä kuin TEM:in tai YTK:n luvut.